Fataluku mak dalen nasionál ida ne’ebé uza nu'udar dalen ba loron-loron iha Munisípiu Lautein, no maioria ema Lospalos hatene ko'alia Fataluku.

Porsentajen (%) ema nian ne'ebé ko'alia Fataluku nu'udar dalen primeiru

Kultura edita

Fataluku mak kultura ida ne’ebé oras-ne’e eziste iha rai-Lospalos. Populasaun uza lia-Fataluku nu’udár instrumentu komunikasaun ba loron-loron nian . Maibé mekanismu sira atu bele dezenvolve ita-nia lian rejionál hafoin nafunan.

Signifikadu edita

Fataluku mai husi silaba Fata ho Luku Fata nia signifikadu dehan lo'os, tebes, klaru.Luku nia signifikadu dehan lian, kolia, hato'o, (Fataca, Fataneceremu, Fatapai, imai-maisina ta'a).

Fataluku mak lia ida ne'ebe lo'os, klaru tuir ema Lospalos nia perspektiva, ba ema Fataluku oan sira lian Fataluku sai hanesan simbolu ba identidade kultural ema Lospalos nian.

Wainhira ema Fataluku oan sira hasoru malu iha ne'ebé deit sira sempre uja lian Fataluku hodi komunika ba malu, sira iha ne'ebé deit naturalmente uja lian Fataluku iha sira nia komunikasaun ba loro-loron nian entre sira,no ho komunidade Fataluku.

Klasifika edita

Ema matenek nain balun dehan katak Fataluku mai husi lian Papua, balu mos dehan katak Fataluku klasifika ba lian Austronesia, balun mos dehan katak Fataluku ne'e Non-Austronesian, iha ideas oi-oin deit kona-ba Fataluku.

to'o ohin loron seidauk klaru e nune mos atu identifika lolos katak Fataluku ne'e husi ne'ebé ita presija halo peskija sientífiku ida hodi hatudu ba ema hotu rejultadu ne'ebé los, la'os tur hodi hanoin deit ou rona husi ema seluk, ou mehi deit hodi hetete katak Fataluku mai husi Astronesia, lian Papuan no buat seluk tan.


Lian timór  
Lian ofisiál: lian portugés no lia-tetun
Lian nasionál: lian atauru, baikenu, bakais (welaun), bunak (mgai, gai, marae), kawaimina, fataluku (fatalukunu), galolen, habun, idalaka, makuva (makuwa, lovaia), makalero, makasae, manbae (mambae, mambai), kemak (ema) no tokodede
Lian serbisu nian: lian indonéziu no inglés