Timór Lorosa'e: diferenças entre revisões

Conteúdo apagado Conteúdo adicionado
Sem resumo de edição
Etiquetas: Editor Visual Edição via dispositivo móvel Edição feita através do sítio móvel
kSem resumo de edição
Liña 58:
|}
 
'''TimorTimór Lorosa'e''' (iha [[lia-portugés|portugés]]: ''Timor-Leste'') ne'e hanesan nasaun ida nebe moris ikus liu iha mundo rai klaran, tur iha fatin sorin Timur iha [[Rain Timór]], iha sorin ida hetan rai Timór nian rohan hanesan [[Oe-Kusi]] (''Oe-Kusi Ambenu''), iha fali lolon sorin nian kotuk mak [[Ataúru]], nune'e mos iha rain ki'ik oan balu nebe tur iha lolon sorin Timur nian nebaa. Rai Timór iha fronteira ho rai seluk mesak ida deit, mak rai [[Indonézia]] nian sorin nebee tutan malu ho iha sorin loro-monu nebe fahe malu ho sorin loro-sa'e, iha mos rai sorin nebe tutan malu ho Oe-Kusi. Maibé iha mos fonteira iha tasi nebe ketak malu ho [[Austrália]], [[Tasi Timór]] iha kanosan sorin. [[Dili]] mak sidade boot liuhotu no kota inan ba Timór.
 
Uluk hanaran [[Timór-Portugés]], tanba rai ne'e [[Portugál]] mak ukun to'o tinan 1975, to'o bainhira [[Indonézia]] hadau ka halo invazaun. Maibé sai [[Portugál]] nian rain nebe la hamerik ketak to'o tinan 1999. Ne'ebé mos sai hanesan provínsia ba "rua-nulu resin hitu" (27ª) ho naran "Timor-Timur". Ema Timór sira hamutuk "walu-nulu" porsentu (80%) mak hili ba ukun an iha [[referendu]] nebe [[Nasoins Unidas]] hala'o.
Liña 146:
Pasu neneik husi progresu iha saude no edukasaun, rejista tiha ona iha indise dezenvolvimentu umanu (IDU) Timór-Leste nian. IDU sa'e tiha ona durante [[1990]] depois tu'un iha [[1999]] nudar rezultadu husi destrusaun fenomenal no dislokasaun durante periodu referendum. Depois nia hahu'u sa'e fila fali, mas IDU Timór-Leste nian sei badak liu nafatin entre nasaun sira iha [[ASEAN]].
 
=== kiakKakiak ===
IDU badak Timor-Leste nian ne'e koresponde ba nivel a'as husi rendimentu kiak nian. Liña rendimentu kiak ne'e fiksu iha $0,55 per kapita kada loron. Iha [[2001]] proporsaun husi populasaun ho rendimentu ida ne'e nia okos serka iha 40% - ki'ik ituan liu deit duke iha tinan uluk hirak liu ba.